HS kommentoiminen

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ranskan+entinen+presidentti+joutuu+oikeuteen/1135250392544
.. Miksi entisellä Pariisin pormestarilla on syyte suoja? Oikeasti. Eikö idea ole siinä, että hän yrittää tehdä kaikille ihmisille oikeuksia ja pitää tasa-arvoa yllä? Aika tasa-arvoista näyttää kyllä olevan..

Parittaja miinus kovekivääri on kenkää

t.2 s. 49-50
Vau. Taas tuli sitten niin täkerä uutinen luotettua, että maailma olisi kaatunut jos en olissi sitä päässyt elämäni aikana lukemaan. Kyllä uutispätkä oli ihan mielenkiintoinen ja hivenen huvittava, mutta en usko, että tälläista silti mihinkään kovinkaan tärkeään lehteen tarvisi kirjoittaa.
Varmasti koulu hoiti asian oikein hyvin ja en usko, lehti juttu oli aivan välttämätön.
Vaikka opettajan käytös olikin asiatonta tämä ei ole silti oikean lainen uutinen vakavaan lehteen.

Luettavana itse valittu teksti: Tytön paras kaveri

Valitse teksti, esimerkiksi jokin kurssivihon sivuilla 84-92 olevista. Merkitse muistiin
- kysymyksiä, joita tekstistä voi esittää ennen lukemista
- kysymyksiä, joihin teksti ei vastaa
- kysymyksia, joilla lukija väittää tekstille vastaan.

TYTÖN PARAS KAVERI
- Onko tämä teksti väkivaltainen?
- Puhutaanko tässä pelkästään tytöistä ja heidän kaveri suhteistaan?
- Onko tässä paljon juoruilua ja ilkeyksiä?
- Onko kertomus realisti?

- Voivatko tytöt muuttua?
- Miksi tytöt ovat oppineet tämän tavan?
- Onko tämä vaiston varaista toimintaa?

- Onko muka vaihtoehdot vain paras ystävä ja yksinäisyys?
- Jopa tytöt oppivat virheistään ja oppivat muuttumaan käsityksiään jne.

Yöllähän rotatkin nukkuvat

"Jos et kavahda minua" poika sanoi kiireesti ja jatkoi samaan hengen vetoon"niin minä vahdin rottia täällä." Tämä vietan ja itsepäinen lausahdus sai minut pysähtymään ja palaamaan askeleen lähemmäs poikaa. "Rottiako?"
"Niin ne syövät kuoleita. Ihmisiä. Siitähän ne elävät."
En todellakaan ymmärtänyt poikaa. Miksi se oli niin iso asia, että rottia pitäisi valvoa? Hämmästelin pojan tietoisuutta ja kysyinkin " Kuka niin sanoo?" "Meidän opettaja." "Ja nyt sinä täällä odotat rottia?" kysyin uudestaan. En ollut vieläkään perillä missä ollaan.
"En minä niitä!" Yhtäkkiä poika näytti niin pieneltä ja surulliselta miehen silmissä ja kun poika puhui hän sai juuri ja juuri selvää pojan puheesta. "Minun veljeni, kas, makaa tuolla alhaalla. Tuolla" Käännyin katsomaan pojan osoittamaan suuntaan. "Meidän taloon sattui pommi. Äkkiä valo sammui kellarissa. Ja velikin hävisi. Kyllähän me huusimme häntä. Hän oli paljon pienempi kuin minä. Vasta neljä vuotta. Täälähän hänen täytyy olla. Hän on sentään paljon pienempi, kuin minä."
Katselin hiljaa pojan painunutta päätä, joka yhtäkkiä näytti niin raskaalta. Poika oli varmasti valvonut kauan ja pitkään. Taas joku nuori joka oli menettänyt lähimmäisensä ja piti nyt viimeisistäkin rippeistä kiinni. En oikein osannut lohduttaa poikaa enkä oikein ymmärtänyt hänen ajattelu tapaansa. Vai että vartioi hän rottia. "Niin, mutta eikö opettaja kertonut, että rotat nukkuvat yöllä?" Valkoinen valhe, mutta jos se saa tämän nuoren fiksun pojan täältä se on sen arvoinen. Ei kaikkea ole vielä menetetty. Maailma ei halua vielä menettää toista poikaa.

Jokisen eväät

b) Kuvaa Jokista Mervin silmin ja kerro mitä Mervi Jokiselta odottaa.

- Hän ei halunnut kaikkea eikä pyytänyt kaikkea. Jokinen ei yrittänyt olla koulun hottein poika ja kaikista suosituin niin kuin kaikki muut. Sillä ei ollut kunnianhimoa siihen. Se oli luikku ja pitkä, eikä yrittänyt olla jokin lihaskimppu eikä sen massa löllynyt, kun se käveli. En ollut koskaan nähnyt sen tanssivan enkä tiennyt oliko sillä taitoja siihen, mutta se ei haitannut. Olin nähnyt aivan tarpeeksi jätkien tanssivan. Jalan siirto, jalan siirto, saanko laittaa käteni housujesi takataskuun?
Ei jokinen ollut sellainen. Ei varmasti.

f) Kirjoita tarina niin, että muutat jokisen aivan vastakohdakseen.

-Jokinen aloitti laulamisen aina liian aikaisin, luokkakuvasssa aina eturivissä ja diskossa hän oli iso ja aina tanssimassa. Jokinen oli "kehnosta perheestä" ja periaatteessa häneltä puuttui aina jotain, jonka takia hän sai aina kolhuja läpi nuoruuden. Kunnianhimoa hänellä oli vaikka muillejakaa. Hän oli surkea piirtäjä, mutta uskoi vankasti hänestä olisi johonkin muuhun. Johonkin suurempaan.

Yhteyksiä etsimässä parin kanssa

D. Oscar Wilden aforismi

Nuoret luulevat nykyisin, että raha on kaikki kaikessa, mutta kun he tulevat vanhoiksi, he tietävät sen.

-Aforismi ja minä
hmm.. En osaa niin hyvin sanoa, että onko väite totta vai ei. Onhan se sinänsä totta, että kun rahaa on, on myös helpompi elää, mutta en silti usko, että raha olisi nyt "kaikki kaikessa". On monia asioita mitä rahalla voi ostaa on myös monia asioita mitä rahalla ei voi ostaa. Minulle raha on asia jota on hyvä olla, mutta sitä ei silti koskaan pyöri elämässäni liikaa. Tiedän, että elämästä tulee helpompaa, kun on rahaa, mutta haluan myös tehdä töitä, ansaita omaa rahaa joten olen ihan kiitollinen siitä, että en omista sitä liikaa. Jos rahaa olisi liikaa myös oma luonteeni ja ajattelu/elämänsuuntani saattaisi muuttua mitä en ainakaan tällä hetkellä halua.

-Aforismi ja muut tekstit
Yhteistä tällä aforismilla ja yleisönosastokirjoituksella on, että aforismi on selvästi mielipide. Se on mielipide johon ihmiset ottavat kantaan riippuen siitä ovatko samaa mieltä vai eivät. Ehkä asia missä nämä kaksi eroavat ovat se että yleisönosastokirjoitukset ovat usein nimettömiä ja tuomitsevia, kun taas tämä aforismi on lähinnä toteava ja pelkistetty aate tai mielipide. En usko että aforismien kirjoittajalta sinänsä vaaditaan mitään. Ehkä kirjoitustaitoa tietysti, mutta sinänsä jokainen pystyy kirjoittamaan sanan tai toisen, mutta se on täysin eri asia tuleeko siitä jotain mielenkiintoista, keskustelua herättävää tai jotain muuta joka kiinittäisi huomiota.

-Aforismi ja maailma
Tämä aforismi kuvasi silloin maailmaa ja kuvaa yhä maailmaa niin kauan kuin ihmisiä ja rahaa on olemassa, samalla tämä aforismi ei ole kuvannut eikä tule koskaan kuvaamaan maailmaa niin kauan kuin vain ihmiset ja heidän tunteet ovat elossa. Kaikki riippuu täysin mistä kulmasta katsot. Ja kenen silmistä. Raha kuvaa lähinnä asiaa, esineitä, omaisuutta, hyvinvointia jos sitä korostetaan nämäkin asiat korostuvat siinä samalla meidän silmissämme, mutta ihmiset eivät usein mieti sitä mikä rahan korostuksesta ei korostu. Mitä siinä jää korostakatta on yhtä tärkeää meille kuin raha tai ilma. Miksi? Koska me olemme ihmisiä ja haluamme kaikkea mitä voimme ja emme voi saada.

Uskontunnustukseni

Okei. Joo. :D
Tästä tulee oikeasti tosi hauska juttu, koska minun uskomukseni ovat niin ristiriitaisia keskenään ja samalla niin yksinkertaisia tai monimutkaisia mitä vain voi olla.
Eli minä en usko jumalaan tai kuoleman jälkeiseen aikaan. Itse tulkitsen sen siten, että ihminen on keksinyt Jumalan ja raamatun, koska pelkää ja haluaa, että jokaisella asialla on vastauksensa. Jokainen omalla tavallaan. Minun vastaukseni on, että kuoleman jälkeen ihminen lakkaa olemasta ja muuttuu siksi mistä se on lähtöisinkin. Maaksi. Ja sielu. Se kuolee ruumiin mukana, eikä jää kummittelemaan taloihin tai istumaan lähimmäisensä olkapäälle. Mutta ne jotka uskovat, jokainen tavallaan.
En myöskään usko kohtaloon vaikka sen kanssa on joskus kiva leikitellä mielessä. "Mitä jos näin piti käydä" jne. Vaikka sen kanssa välillä leikkisi en silti vain osaa uskoa sitä todeksi. Ja miksi minun pitäisi. Itse uskon, että ihminen tekee itse itsestään sellaisen mikä on.
Mutta sen sijaan uskon karmaan. :D
Siis siihen, että kun teet jotain hyvää sinut palkitaan. Oli se sitten sillä hyvällä tunteella tai jollain muulla. Tai kun teet jotain väärää tai aiheutat joillekkin muilla pahaa oloa, sinulla myös tulee olemaan vaikeata. Mutta silti vaikka tätä kutsutaan karmaksi se on silti tavallaan myös ihmisluonnetta. Kun autat toista, toinen on tyytyväinen ja tulee mitä luultavimmin auttamaan myös sinua. Kun teet toiselle pahaa mieltä, hän tulee pitämään huolen, että muut tietävät sen ja usko pois hän saa kostonsa.
Ihmiset ovat yksinkertaisia. Yksinkertaisia hallita. Helppo ennakoida. Iloitset pienistä. Se on hyvä niin.